Sote-sektorilla ei ole sijaa vapaille markkinoille

  • Lukuaika:2 mins read
  • Artikkelin kategoria:SOTE

Yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa on taipumus monopolisoida: yhdellä alueella voi olla pitkässä juoksussa vain yksi kestävä ja tarpeeksi suuri palvelujen järjestäjä, koska esim. sairaanhoidon, perusterveyshuollon ja vanhustenhuollon järjestäminen vaatii valtavaa määrää resursseja, osaamista ja varustusta toimiakseen sujuvasti. 

Sote-sektori ei ole sellainen markkina, jossa useat järjestäjät kilpailevat toisiaan vastaan loputtomiin hintoja alentamalla ja laatua parantamalla. Tällä hetkellä meillä on lähinnä kaksi tapaa järjestää sote-palveluja: suoraan aliresursoidun julkisen sektorin kautta ja yksityisen sote-sektorin avulla, jonka yritykset tekevät voittoja joko julkiselle sektorille tai suoraan kuluttajille palveluja myymällä. Esim. lähinnä täysin yksityisen sektorin järjestämä psykoterapian palvelu on osittain Kelan tuettu, kun taas valtaosin yksityisen hammashoidon hinnat ovat kohtuuttoman kalliita monille aikuisille. 

Kun maksamme lisää yksityiselle sektorille, siitä johtuu aliresursointi ja pitkät jonot julkisella sektorilla. Nyt suomalaiset kotitaloukset rahoittavat noin viidesosaa sote-sektorin menoista (THL 2018), ja jos ulkoistaminen ja yksityistäminen saisi jatkaa keskeytyksettä, moni suomalainen ei pääsisi sote-palvelujen piiriin lainkaan korkeiden hintojen takia. Vaikka ne tekevät arvostavaa ja tarpeellista työtä, vain suhteellisesti pieni osa palveluista on voittoa tavoittelemattomien kolmen sektorin järjestöjen tuottamia. 

Loppujen lopuksi jokaisella alueella tulee olla vain yksi suuri sote-palvelujen järjestäjä. Oliko parempaa, jos tämä yksi järjestäjä olisi yksityinen voittoa tavoitteleva yritys tai julkinen, meidän demokraattisessa hallinnassamme oleva ja voittoa tavoittelematon taho? Haluaako kukaan veronmaksaja maksaa lisää samasta palvelusta, jotta tällainen yksityinen järjestäjä voisi tehdä voittoja jatkuvasti? Tässä on mielestäni kyse. Poliittisilla päättäjillä ja julkisella sote-sektorilla on oltava tahtotila luoda riittävässä määrin työpaikkoja sairaanhoitajille, lääkäreille ja lähihoitajille, jotta kukaan ei jäisi syrjään.