Maahanmuuttajat ovat erilaisia, ja heidän erikoistarpeet on otettava huomioon tukipalvelujen järjestämisessä

  • Lukuaika:2 mins read
  • Artikkelin kategoria:Maahanmuutto

Maahanmuuttajat on erittäin heterogeeninen väestöryhmä, jonka jokaisella jäsenellä on erilainen palvelutarpeiden taso. Maahanmuuttajataustaisten erilaiset tarpeet liittyvät kielitaidon kehittämiseen, työnhakuun ja opiskelemiseen, verkostointiin sekä mielenterveyteen ja fyysiseen terveyteen. Monille suomenkielinen palvelu ei kelpaa kielitaidon puutteen takia, mukaan lukien englanniksi työskentelevät korkeakoulutetut ja iäkkäät ulkomaalaistaustaiset. Kaikki ovat silti samanarvoisia ja ansaitsevat apua ja tukea.

Kotoutumisaika on kotoutumislain mukaan 3 vuotta, ja kotouttamisavun saamiseksi on yleensä ilmoitettava työttömäksi työnhakijaksi. Myös oleskelulupa ja kansalaisuus vaikuttaa: ne, jotka asuvat Suomessa tilapäisellä B-oleskeluluvalla (niillä ei ole oikeutta Kelan tarjoamiin etuuksiin), ja ne, jotka ovat Kelan asiakkaita ja asuneet Suomessa enemmän kuin 3 vuotta, eivät ole yleensä oikeutettuja kotoutumispalveluihin lainkaan. Myös tietoisuus mahdollisuuksista kotouttamiseen on vähissä monien maahanmuuttajien keskuudessa, siksi ei välttämättä niiden kielellä ole tietoa näistä palveluista saatavilla. 

Ei auta myöskään se, että vastuu erilaisten kotoutumispalvelujen järjestämisestä on jaettu monien valtakunnallisten toimijoiden ja kuntien välillä. Siksi moni maahanmuuttajataustainen usein jää ilmaisia kielikursseja käymättä ja vaille työnhakuun liittyvää apua. Kunnat voisivat ottaa enemmän vastuuta kotoutumispalvelujen, kuten kielikurssien ja työelämään liittyvien koulutusten, järjestämisestä ja rahoittamisesta.

Työnhakuun liittyvä ihonväriin ja taustaan perustuva syrjintä on erittäin suuri ongelma ei vaan maahanmuuttajien osalta, mutta myös saamelaisten ja romanien kannalta. Tämän ratkaisemiseksi Tampereen kaupunki voisi esim. ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi ja luoda uusia työpaikkoja esim. sote-sektorissa, jotta myös vieraskielisillä ja ruotsinkielisillä olisi mahdollisuus saada palvelua omalla äidinkielellään.

Turvapaikan saaneiden kannalta on erittäin tärkeää, että tarvitsemansa mielenterveyspalvelut ovat aina heidän käytettävissä. Moni pakolainen pakeni sodasta ja nälästä ja on kokenut fyysistä tai/ja henkistä väkivaltaa myös matkalla Suomeen, minkä takia pitkäaikainen ja räätälöity hoitosuunnitelma voi olla tarpeen. Ulkomaalaistaustaisille tutkijoille ja huippuosaajille suunnatut mielenterveyspalvelut kuten englanninkielinen psykoterapia ovat lähes täysin olemattomia, mikä Tampereen kaupunki voisi ottaa huomioon.