Edullisten vuokra-asuntojen pula ja palvelujen vaihteleva saatavuus eri puolilla kaupunkia ajaa sateenkaari-ihmisiä ahdinkoon

Minusta hienointa kuntavaalikampanjan tekemisessä on, että joka ikinen päivä voi ja on pakko oppia uskomattoman paljon enemmän uutta asioista, jotka aikaisemmin vaikuttivat hyvin selväpiirteisiltä. Osana julkista keskustelua sellaiset asiat usein jätetään sivuun, niputetaan yhteen muiden ongelmien kanssa tai yksinkertaisesti unohdetaan kokonaan. Yhden esimerkin tästä muodostaa sateenkaari-ihmisten asuntotarpeet ja se, miten rutiininomaisesti kaavoitukseen liittyvässä päätöksenteossa ja kunnallisen palveluverkon suunnittelussa osoitetaan piittaamattomuutta heidän erikoispalvelutarpeitaan kohtaan.

Tämänpäiväisessä Suomessa sateenkari-ihmiset yhä joutuvat pakomatkaan huonoista olosuhteista hyvin tavanomaisesti. Kouluterveyskyselyn 2019 mukaan sateenkaarinuoret kärsivät masennus- ja ahdistusoireista useampi kuin muut nuoret sekä kokevat henkistä ja fyysistä väkivaltaa vanhemmilta tai muilta huolta pitäviltä henkilöiltä ja yksinäisyyttä koulussa muiden nuorten yleisemmin*. Kuitenkin, kuten Sari Rantaniemi huomautti viime vuoden Helsinki Pride-viikon yhteydessä ilmestyneessä blogikirjoituksessaan, “[p]ienemmiltä paikkakunnilta hakeudutaan pääkaupunkiseudulle paremman elämän toivossa ja yllätyksenä usein tulee, että miten vaikeaa on löytää kohtuuhintaista asuntoa”**.

Pääkaupunkiseudun, Tampereen ja muiden suomalaisten suurten kaupunkiseutujen kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden kriisi iskee pahemmin ihmisiin, jotka kaipaavat niitä eniten: pienituloisiin. Samaan aikaan suomalaisten sateenkaari-ihmisten yleisimmin kokema asumiseen liittyvä ongelma on varsin kirjaimellisesti tulotason riittämättömyys***. Tämän seurauksena sateenkaari-ihmiset joutuvat käyttämään suuren osan tuloista kohtuuttoman korkeaan vuokraan ja asumaan liian kaukana tarvitsemiaan julkisia palveluita, joihin heillä ei ole joka tapauksessa varaa. Huonoimmassa mahdollisessa tilanteessa he päätyvät asunnottomiksi. Kaikkien syrjäytyvien ja eriarvoistavien käytäntöjen päälle nuorilta sateenkaari-ihmisiltä evätään oikeus turvalliseen ja kunnolliseen asuntoon. 

Kun puhun kaupunginosien välisten erojen vähentämisestä, tarkoitan yhdenvertaisuutta kaavoituksessa ja vähemmistöjen erityistarpeiden huomioon ottamista. Sateenkaarisenioreista jopa 72% asuu yksin, mikä on huomattavasti enemmän muiden yli 75-vuotiaiden verrattuna. Yksinäisyys kytkeytyy korkeampaan palvelutarpeiden tasoon****, minkä takia juuri sateenkaariseniorit joutuivat erittäin helposti puutteellisen palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden uhreiksi. Siksi kun uusia edullisia asuntoja, pyöräteitä, hammashoitoloita, terveyskeskuksia ja hoivakoteja rakennetaan ja joukkoliikenneverkkoa laajennetaan vain tiettyihin kaupunginosiin jättämällä muut huomioimatta, kaikki syrjäytetyt väestöryhmät, kuten sateenkaariseniorit, kärsivät eniten.

Puolitoista viikkoa sitten allekirjoitin Setan ehdokassitoumuksen. Olen vahvasti sitoutunut Setan ehdottamiin toimenpiteisiin, joiden mukaan yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta on edistettävä kaikilla Tampereen kaupungin toiminnan aloilla, ml. varhaiskasvatuksen ja koulun toiminta ja fyysinen ympäristö sekä kaupungin henkilökunnan perehtyneisyys kielletyisiin vahingollisiin käytännöihin ja syrjintäperusteisiin ja kyvykkyys niiden poistamiseen ja torjumiseen. Kaupungin, sen työntekijöiden, sen tytäryhtiöiden ja urakoitsijoiden on aina kohdeltava kaikkia kaupunkilaisia tasavertaisesti jokaisen erityistarpeiden tunnustaen. 

Uskon kuitenkin myös siihen, että ilman yhdenvertaisempaa kaavoitusta ja kaupungin omistamien aidosti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan todellista nostamista suurin osan eriarvoistumista ja syrjintää torjuvien toimenpiteiden tehokkuus joutuisi kärsimään pahasti, ja moni sateenkaari-tamperelainen jätettäisiin jälkeen muiden vähemmistöjen tavoin.

*Jokela, Satu ym.: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019. (THL, 2020) (https://www.julkari.fi/handle/10024/140742)

** Sari Rantaniemi, “Sateenkaareva asunnottomuus” (2020) (https://www.hdl.fi/blog/sateenkaareva-asunnottomuus/)

*** EU LGBTI Survey II (2020) (https://fra.europa.eu/en/project/2018/eu-lgbti-survey-ii)****Tilastokeskus, 2020. Suomen virallinen tilasto (SVT): Asunnot ja asuinolot (http://www.stat.fi/til/asas/2019/asas_2019_2020-05-20_tie_001_fi.html)